Löydä apua kaikkialta Suomesta.

Kuvaus

Etsivä nuorisotyö on sinua varten kun: * opinnot ovat keskeytyneet * etsit työkokeilu-, työ- tai opiskelupaikkaa * olet vailla asuntoa * olet keskeyttämässä armeijan tai siviilipalveluksen tai pohdit mitä tehdä palveluksen jälkeen * tarvitset apua arkeen tai asioiden hoitoon * kaipaat tukea elämässä ja tulevaisuuden suunnittelussa * kohtaat haasteita toimeentulossa * haluat tukea harrastuksissa tai kaverisuhteissa Etsiviin nuorisotyöntekijöihin voi ottaa yhteyttä myös nuoren huoltaja tai muu tukiverkosto, jos nuoren elämänhallintaan tai tulevaisuuden suunnitteluun kaivataan ammatillista palveluohjausta. Etsivä nuorisotyö on nuorelle maksutonta ja vapaaehtoista, mikä tarkoittaa sitä, että saat apua juuri niissä asioissa joihin apua haluat! Tapaaminen voidaan sopia sinulle sopivaan paikkaan.

Kuvaus

Uudessakaupungissa on ulkokenttiä erilaisten pallopelien pelaamiseen. Palveluun kuuluu kymmeniä kohteita, kuten jalkapallo-, tennis- ja koripallokenttiä sekä beachvolleykenttiä. Kentillä on erilaisia pintamateriaaleja, kuten hiekkaa, nurmea ja tekonurmea. Kentät mahdollistavat monien eri pallopelilajien harrastamisen ja pelaamisen. Niitä käytetään sekä harrastamiseen että tavoitteelliseen harjoitteluun ja otteluihin. Osa kentistä on valaistuja, mikä pidentää niiden käyttöaikaa iltaisin. Palvelu on tarkoitettu kaikille liikkujille, harrastajille ja yhteisöille. Kentät soveltuvat eri-ikäisille käyttäjille lapsista aikuisiin. Kentät ovat monikäyttöisiä, ja niitä hyödynnetään sekä omaehtoiseen liikkumiseen että ohjattuun seura- ja harrastustoimintaan. Käyttäjät voivat hyödyntää kenttiä omien tarpeidensa mukaan joko yksin tai ryhmissä.

Näin käytät palvelua

Pallokenttiä voi käyttää omatoimiseen pelaamiseen ja harjoitteluun silloin, kun kentällä ei ole varattua toimintaa. Tarkista kenttäkohtaiset tiedot, mahdolliset maksut ja käyttöä koskevat ohjeet palvelupaikan tiedoista. Ulkokenttien harjoitusvuoroja voi varata Timeworks-tilavarausjärjestelmästä. Paikalliset urheiluseurat ovat etusijalla harjoitusvuoroissa, kilpailuissa ja otteluissa. Noudata kentällä annettuja käyttöohjeita, huomioi muut käyttäjät ja huolehdi alueen siisteydestä. Ota omat pelivälineet mukaan.

Kuvaus

Perhehoidolla tarkoitetaan kehitysvammaisen asumisen järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.

Näin käytät palvelua

Ota yhteys sosiaalipalveluihin

Kuvaus

Asemakaava-alueella sijaitsevan rakennuksen tai sen osan purkamiseen tarvitaan purkamislupa. Luvasta päättää kunnan rakennusvalvonta. Purkamislupa on haettava myös asemakaava-alueen ulkopuolella oleville kohteille, jos alueella on rakennuskielto tai jos yleiskaavassa niin määrätään. Vaikka purkuun ei tarvittaisi lupaa, purkamisesta on tehtävä purkamisilmoitus rakennusvalvonnalle 30 päivää ennen työn aloitusta.

Kuvaus

### Sijoituslupa Sijoitettaessa rakenteita kuten uusia kadun ylä- tai alapuolisia johtoja, putkia tai vastaavia, tarvitaan siihen maanomistajan eli kaupungin myöntämä sijoituslupa. Sijoituslupa on oltava myönnettynä aina ennen rakennus- tai kaivuluvan hakemista ja kopio siitä on liitettävä kyseiseen lupahakemukseen. Sijoituslupahakemuksen liitteenä tulee olla suunnitelmakartta, josta selviää rakenteen tarkka sijainti ja laajuus. Luvan hakijan tehtäviin kuuluu johdon, laitteen tai muun rakenteen sijoituspaikkaan liittyvä selvitystyö mm. maanomistus, kaavatilanne, suojelukohteet, johtotietojen selvittäminen ja puiden kartoitus. Mikäli hakija ei ole itse laitteen tai rakenteen omistaja, tulee hakemukseen liittää valtakirja. ### Katutyölupa Katutyölupa tarvitaan, kun katu tai muu yleinen alue joudutaan sillä tehtävien töiden takia tilapäisesti poistamaan yleisestä käytöstä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi kiinteistön purku-, rakentamis- ja saneeraustyöt sekä erilaiset nostot ja kuormaukset. Kaduilla ja yleisillä alueilla työskentely edellyttää luvan hakemista ennakkoon. Luvan hakee työstä vastaava ja sen myöntää kaupunki. ### Tapahtuman aluelupa Kaikkiin ulkoilmatapahtumiin ja myyntitilaisuuksiin tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kaupunki maanomistajana haluaa tietää ja koordinoida, mitä missäkin tapahtuu. Poliisi vaatii tapahtumalupia myöntäessään aina maanomistajan luvan. Jos haluat järjestää tapahtuman tai tilaisuuden Uudenkaupungin kaupungin omistamalla yleisellä alueella, esimerkiksi puistossa, kadulla tai torilla, sinun tulee hakea lupa kaupungilta. Luvan tarkoitus on myös rauhoittaa alue kyseisen tapahtuman järjestämiseen. Voit tehdä alustavan aluevarauksen kaupunkisuunnittelun varauskalenteriin jo tammikuun alusta alkaen. Voit tehdä alustavan aluevarauksen kaupunkisuunnittelun varauskalenteriin jo tammikuun alusta alkaen. Varaus ei vielä sido sinua mihinkään. Ota yhteyttä kaupunkisuunnitteluun ja tiedustele alueiden käytön mahdollisuuksia ajoissa, etenkin jos kyseessä on uusi tai laaja tapahtuma. Liitä hakemukseen karttaliite, josta haettava alue käy ilmi. Liitä mukaan myös mahdollinen liikenteenohjaussuunnitelma sekä tieto mahdollisesta pysäköintialueesta.

Näin käytät palvelua

Maksutiedot

Sijoituslupa on maksuton. Katutyöluvan käsittelystä peritään 48 € /ilmoitus (alv 0) ja katselmuskäynneistä 40 €/käyntikerta/henkilö (alv 0). Yleisen alueen sulkemisesta pois yleisesti käytöstä: johtokaivantotyöstä tai siihen verrattavasta työstä peritään 30 € / alkava viikko tai alkava 50 m matka Tapahtumiin liittyvät luvat ovat maksuttomia Uudessakaupungissa. Tiloista ja alueista saatetaan periä vuokraa.

Kuvaus

Perusopetuksen 1–2 luokkalaisilla on mahdollisuus osallistua iltapäivisin koulun jälkeen järjestettävään maksulliseen koululaisten iltapäivätoimintaan. Toimintaa järjestetään lukuvuoden aikana koulupäivinä klo 12.00–16.30 Hakametsän koulussa, Saarniston koulussa ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa, klo 12.30–16.30 Lokalahden koulussa ja klo 13.00–16.30 Kalannin koulussa. Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, tehdä läksyjä ja osallistua erilaiseen toimintaan. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on mielekäs vapaa-ajan toiminta, lasten kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Näin käytät palvelua

Hae syksyllä alkavan lukuvuoden iltapäivätoimintaan sähköisesti Wilman lomakkeella. Hakuajasta ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla. Saat päätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Iltapäivätoiminnan maksut: Enintään 3 tuntia/pv: 120 €/kk, Enintään 3 tuntia/pv, enintään 10 pv/kk: 60 € Yli 3 tuntia/pv: 160 €/kk Yli 3 tuntia/pv, enintään 10 pv/kk: 80 € Jos lapsi on iltapäivätoiminnassa enintään 10 päivää kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Tätä sovelletaan tilanteissa, joissa vanhemmat ovat esimerkiksi vuorotyössä tai opiskelemassa. Läsnäolopäivien ylittyessä maksu peritään kokoaikaisen maksun mukaan. Jos lapsi on sairautensa vuoksi pois iltapäivätoiminnasta yli 10 päivää, peritään maksusta vain puolet. Koko kuukauden sairauspoissaoloista ei peritä maksua. Mikäli lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, peritään puolet maksusta. Iltapäivätoiminnan maksusta voi anoa taloudellisista syistä maksun alennusta tai maksuvapautusta. Hakemukseen liitetään todistukset tuloista ja hakemus liitteineen lähetetään sen koulun rehtorille, jossa lapsi on iltapäivätoiminnassa.

Ehdot

Uudessakaupungissa aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille.

Kuvaus

Uudessakaupungissa lähtökohtana oppilaan pedagogisen tuen järjestämisessä on laadukas, tasa-arvoinen ja ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa järjestetty tuki. Koulutyössä on tärkeää erilaisten oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Kodin ja koulun yhteistyö on onnistuneen oppimisen edellytys. Oppilas saattaa tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää erilaisia tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tukimuodot ovat suurelta osin kaikissa tuen vaiheissa samat, mutta vahvistuvat tuen vaiheissa edetessä. Erityisopetus pohjautuu hyvin järjestettyihin yleiseen ja tehostettuun tukeen, joista vastaavat ensisijaisesti oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti oppilaan tarpeiden mukaisesti ja ensisijaisensa tuen muotona toimii eriyttäminen monissa muodoissaan. Tehostetussa tuessa luokanopettajan tai aineenopettajan apuna ja yhteistyökumppanina voi toimia erityisopettaja. Yhteistyötä tehdään usein tuen suunnittelussa myös muiden moniammatillisten asiantuntijoiden, yleensä koulujen oman oppilashuoltohenkilöstön, kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa ja heidän kuulemisensa tuen asioissa on myös olennainen osa tuen järjestämistä. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa ryhmässä tai tarpeen vaatiessa osa-aikaisena erityisopetuksena pienryhmässä joustavasti ryhmitellen tai jaksoittain. Luokkamuotoisena, kokoaikaisena erityisopetuksena järjestetään opetusta niille oppilaille, joille pedagoginen selvitys osoittaa oppimisen estyvän suuressa ryhmässä.

Näin käytät palvelua

Yleistä tukea annetaan kaikille oppilaille heti tarpeen ilmetessä. Tuen vaiheissa eteenpäin mennään opetussuunnitelman mukaisesti Wilma-ohjelmassa täytettävien pedagogisten asiakirjojen ja moniammatillisen sekä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tehostetussa tuessa korostetaan oman opettajan pedagogista asiantuntemusta. Kun oppilas siirretään erityiseen tukeen, kuullaan myös tarvittaessa tuen tarpeeseen liittyvää asiantuntijaa, yleensä koulupsykologia. Erityisen tuen aloittamisesta päättää opetustoimenjohtaja. Päätös lähetetään tiedoksi oppilaan huoltajalle.

Kuvaus

Uudessakaupungissa oppilaanohjaus toteutuu alakoulussa vuosiluokilla 1 - 6 osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Ohjauksesta vastaa luokanopettaja muiden opettajien kanssa. Alakoulussa ohjauksen tavoitteet ovat oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen tukeminen. Huoltajien osallisuutta painotetaan myös ohjauksessa tapaamalla heitä säännöllisesti. Yläkoulussa vuosiluokilla 7 - 9 päävastuu opinto-ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Aineenopettajat osallistuvat ohjaustyöhön oman oppiaineensa sisältöjen ja opiskelustrategioiden ohjaamisen kautta. Ohjaus on koko koulun henkilöstön yhteistä työtä. Luokanvalvojan vastuulla on oman ryhmänsä oppilaiden tuntemus ja yhteistyö huoltajien kanssa koko yläkoulun ajan. Vuosiluokkien 8 ja 9 aikana korostuu jatko-opintojen pohdinta ja selkiyttäminen. Erityisesti 9. luokan aikana toiselle asteelle siirtymistä valmistellaan sekä oppilaiden että huoltajien kanssa. Yläkoulussa oppilaanohjausta toteutetaan luokkatunteina, pienryhmäopetuksena ja oppilaanohjaajan antamana henkilökohtaisena ohjauksena. Oppilaanohjaukseen kuuluvat myös vierailut ja tutustumiskäynnit työpaikoille ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä asiantuntijoiden esitykset luokkatunneilla. Vuosiluokilla 8 - 9 toteutetaan kaksi työelämään tutustumisjaksoa (TET).

Näin käytät palvelua

Uudessakaupungissa oppilaanohjaus toteutuu alakoulussa vuosiluokilla 1 - 6 osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Yläkoulussa oppilaanohjausta toteutetaan luokkatunteina, pienryhmäopetuksena ja oppilaanohjaajan antamana henkilökohtaisena ohjauksena. Luokanvalvojan vastuulla on oman ryhmänsä oppilaiden tuntemus ja yhteistyö huoltajien kanssa koko yläkoulun ajan.

Kuvaus

Uudessakaupungissa osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikainen erityisopetus voi olla joko samanaikaisopetusta tai nk. tupaopetusta tai niitä molempia. Erityisopettaja antaa tupaopetusta tupaluokassa. Tupaopettaja suunnittelee opetuksen yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Samanaikaisopettajuudessa erityisopettaja on mukana yleisopetuksen luokassa ja vastaa opetuksesta yhdessä luokan/aineenopettajan kanssa. Tupaopetus ja samanaikaisopetus ovat aina luonteeltaan osa-aikaisia ja niitä on mahdollista saada kaikissa tuen vaiheissa, yleisimmin kuitenkin, kun oppilas tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea. Tupaopetus ja samanaikaisopetus ovat monimuotoisia ja niitä annetaan tavallisesti pitkäkestoisesti. Ne aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan tuen tarpeen mukaisesti ja niiden ohessa käytetään muitakin tuen muotoja.

Näin käytät palvelua

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta havainnoi ja vie teenpäin oppilasta opettava luokan- tai aineenopettaja. Joskus tuen tarve voidaan nostaa esille huoltajienkin aloitteesta. Tuen suunnittelu tapahtuu pääsääntöisesti luokan- tai aineenopettajan sekä erityisopettajan yhteistyönä ja sitä toteuttaa erityisopettaja. Tukitoimet kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin. Koulu tiedottaa koteihin tavoistaan järjestää osa-aikaista erityisopetusta/tupaopetusta ja ottaa yhteyttä huoltajiin, kun osa-aikaisen erityisopetuksen tarve nousee oppilaalla esille. Yhteyshenkilönä on lähtökohtaisesti luokan- tai aineenopettaja, joskus myös luokanvalvoja.

Ehdot

Osa-aikaista erityisopetusta voivat saada esimerkiksi oppilaat, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia. Vaikeudet voivat liittyä myös yksittäisiin oppiaineisiin, opiskelutaitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai opiskelumotivaatioon. Osa-aikaista erityisopetusta voivat saada esimerkiksi oppilaat, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia. Vaikeudet voivat liittyä myös yksittäisiin oppiaineisiin, opiskelutaitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai opiskelumotivaatioon.

Kuvaus

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia esi- tai perusopetuksessa opiskeluun. Keskeistä opetuksessa on oppilaan kielitaidon kehittäminen sekä valmiuksien antaminen esi- tai perusopetusta varten. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttaja-taustaiset lapset ja nuoret. Opetukseen osallistuminen ei edellytä oleskelulupaa. Valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, joten oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmassa määritellään oppilaan oppimisen tavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt, oppilaan integroiminen ikätasoa vastaaviin esi- tai perusopetuksen opetusryhmiin sekä ohjauksen järjestäminen ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet. Uudessakaupungissa opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että alakouluikäisillä ja yläkouluikäisillä on molemmilla omat opetusryhmät. Esi- ja alkuopetuksessa valmistava opetus järjestetään ensisijassa integroituna joustavin ryhmittelyin omanikäisten kanssa. Myös ylempiluokkalaisia integroidaan pääsääntöisesti omaa ikätasoaan vastaaviin ryhmiin, mikäli yläkouluikäisille ei ole muodostunut omaa valmo-opetusryhmää. Oppilas voidaan integroida myös muihin kuin oman ikätasonsa opetusryhmiin, mikäli se on oppilaan taustan, oppimisvalmiuksien ja osaamistason vuoksi perusteltua oppilaan edun mukaisesti. Valmistavan opetuksen ohjeellinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmällä on käytössä koulunkäyntiavustaja. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Uudenkaupungin perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Nivelvaiheissa (esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta jatko-opintoihin) tehdään tiivistä yhteistyötä. Siirtymävaiheessa esikouluopettajan, luokanopettajan, luokanvalvojan ja valmistavan luokan opettajan sekä huoltajien kanssa järjestetään siirtopalaverit. Siirtymävaiheessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös erityisopettajan ja oppimisen tuen vastuuopettajan kanssa.

Näin käytät palvelua

Valmistavan opetuksen aluksi pidetään huoltajien kanssa alkupalaveri, jossa selvitetään lapsen aikaisempi koulutausta ja valmiudet koulunkäyntiin. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä ja vastaanottavasta koulusta. Huoltaja kutsutaan aina siirtymävaiheen palaveriin. Huoltajia ja oppilaita ohjataan käyttämään koulun sähköistä tietojärjestelmää Wilmaa. Esiopetuksessa järjestetään aloituspalaveri sekä lapsen esiopetussuunnitelma-palaveri.

Kuvaus

Rakennusluvan hakeminen voi tietyissä tilanteissa edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Rakentajalla on oltava voimassa oleva suunnittelutarveratkaisu, jos hän hakee rakennuslupaa asemakaavan ulkopuolisille alueille. Suunnittelutarveratkaisua on haettava kunnan määräämältä viranomaiselta ennen rakennusluvan hakemista. Kunta selvittää, onko alue suunnittelutarvealueella. Suunnittelutarvealue on sellainen kunnan asemakaavoituksen ulkopuolinen alue, jonka suhteen voi olla tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärien rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, enintään kaksi vuotta. Rakennuslupaa on haettava tänä aikana. Jos rakentaja haluaa poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, hän tarvitsee poikkeamispäätöksen ennen rakennuslupaa. Kunta voi tietyin edellytyksin myöntää poikkeuksen. Poikkeamiseen tarvitaan aina erityinen syy. Poikkeamisesta ei saa aiheutua haittaa esimerkiksi alueen muulle käytölle tai luonnolle. Poikkeamispäätös on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka on enintään kaksi vuotta.

Näin käytät palvelua

Uudessakaupungissa ei ole määrätty rakennusjärjestyksellä erillisiä alueita suunnittelutarvealueeksi, vaan suunnittelutarpeen olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Poikkeamispäätös tarvitaan muun muassa tilanteissa joissa poiketaan kaavan määräämästä käyttötarkoituksesta tai rakennusoikeutta ylitetään.

Kuvaus

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus omassa toiminnassaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Kunnan strategisessa suunnittelussa tulee asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Laillisen viitekehyksen Suomessa tehtävälle hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) ja turvallisuuden (HYTETU) edistämistyölle määrittelee lainsäädäntö: - Kuntalaki (410/2015) - Terveydenhuoltolaki 1326/2010 § 12 - Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 § 6– 10 - Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) Kunnan suunnitelmallisen kehyksen kulmakiven muodostavat koko valtuustokauden käsittävä laaja hyvinvointikertomus, vuosittaiset hyvinvointiraportit sekä suunnitelma, jossa on määriteltynä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen painopisteet. Nämä painopisteet perustuvat valtakunnalliseen, hyvinvointialueelliseen sekä paikalliseen hyvinvointitietoon. Suunnitelman tulee olla myös linjassa kaupungin strategiassa määriteltyjen päämäärien kanssa. Pyrkimyksenä on luoda entistä paremmat ennaltaehkäisevät palvelut siten, että ne vähentävät eriarvoisuutta ja lisäävät hyvinvointia. Tavoitteet: - luodaan perusta hyvälle elämälle työ- ja toimintakykyä edistäen - kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja - edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta - vahvistetaan mielenterveyttä ja edistetään päihdehaittoja - ehkäistään sairauksia, tapaturmia, väkivaltaa, syrjäytymistä ja osattomuutta

Näin käytät palvelua

Hyte‑palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kuntalaisille, lapsille, nuorille, työikäisille ja ikäihmisille, yksin, perheenä tai ryhmänä osallistuville.

Ehdot

Hyvinvointi ja sen edistäminen on määritelty kunnan perustehtäväksi ja koskee siis kaikkia kuntalaisia. Hyvinvointityön koordinaatio sekä hyte-työn johtaminen ja siitä raportointi on määritelty Uudenkaupungin kaupungilla hyvinvointijohtajan tehtäväksi. Hyte-työn sijoittuu hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen palvelukeskuksen alle, ja siitä vastaava toimielin on hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii näihin liittyviä poikkihallinnollisia ohjausryhmiä.

Kuvaus

Rakennusvalvonnan asiakirjat ovat julkisia, ja kenellä tahansa on oikeus tutustua niihin. Kunnilla on velvollisuus arkistoida tarpeellisiksi katsotut asiakirjat. Kunta taltioi rakennus- ja toimenpidelupapiirustukset sekä esimerkiksi rakenne- ja ilmanvaihtopiirustukset rakennusvalvonnan arkistoon. Rakennuksen suunnittelijalla on tekijänoikeuslain mukainen tekijänoikeus suunnitelmaan.

Kuvaus

Maanomistaja käynnistää ranta-asemakaavan laadinnan yhdessä valitsemansa kaavakonsultin kanssa. Ranta-asemakaava laaditaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa.

Kuvaus

You can find the form on the Ymparisto.fi website.

Kuvaus

Uudessakaupungissa on retkeilyä tukevia rakenteita ja palvelupisteitä luonnossa. Retkeilypisteisiin kuuluu esimerkiksi laavuja, kotia, luintutorneja sekä kalastuskohteita. Palvelu mahdollistaa retkeilyn ja ulkoilun aikaisen levähtämisen ja ruoanlaiton maastossa. Rakenteet tukevat omatoimista liikkumista luonnossa. Retkeilyn palvelut on tarkoitettu kaikille luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille, ja ne soveltuvat eri-ikäisille käyttäjille. Rakenteet ovat osa laajempaa virkistysaluekokonaisuutta.

Näin käytät palvelua

Retkeilyn palvelurakenteet, kuten laavut ja taukopaikat, ovat pääosin vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä. Tarkista kohteiden tarkempi varustelu ja sijainti palvelupaikkojen tiedoista ennen retkelle lähtöä. Asiakkaat käyttävät rakenteita omatoimisesti ja vastuullisesti. Noudata tulenteko-ohjeita ja jätehuollon periaatteita sekä jätä paikka siistiksi seuraavaa käyttäjää varten.

Kuvaus

Kaupunki tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita maahanmuuttajille. Tavoitteena on edistää uusien asukkaiden kotoutumista kaupunkiin sekä mahdollisuuttaan osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttokoordinaattori tekee yhteistyötä mm. sosiaalipalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisopalveluiden, kirjaston, terveystoimen sekä seurakunnan ja yhdistysten kanssa. Myös TE-toimisto, Kela, maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskus Medivida ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Maahanmuuttokoordinaattori auttaa kotoutumisen ensi askeleissa, joita on mm. * opastaminen arkielämän asioissa: asuminen, oleskelulupa, sosiaaliturva, työ ja koulutus * vanhemmuuden tukeminen ja neuvonta päivähoito-, koulu- ja harrastusasioissa * neuvonta viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa (esim. TE-toimisto, Kela, Maahanmuuttovirasto) * ohjaaminen terveyspalveluihin * maahanmuuttajien ja kantauusikaupunkilaisten kohtaamisen edistäminen Tavoitteena on myös kehittää maahanmuuttajatyötä, tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja ennen kaikkea syventää ja laajentaa keskinäistä ymmärrystä maahanmuuttoasioissa.

Näin käytät palvelua

Kaupungilla on nimetty maahanmuutto- ja palvelukoordinaattori, johon voit olla yhteydessä maahanmuuttoa koskevissa asioissa. Lisäksi Uusikaupunki on mukana maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden (MOPPI) kehittämishankkeessa. Hanke on suunnattu maahanmuuttajille ja kaupungin uusille asukkaille. Hankkeen projektikoordinaattori toimii Ukipoliksen tiloissa.

Kuvaus

Liikuntatoiminnan tukemiseksi myönnetään uusikaupunkilaisille yhdistyksille vuosittain liikunnan perusavustusta ja kohdeavustuksia.

Näin käytät palvelua

Avustusten hakuajat ja ohjeet on määritelty avustuskohtaisissa ohjeissa, jotka löytyvät internetsivuilta

Ehdot

Avustusta voivat hakea urheilu- ja liikuntaseurat, joiden kotipaikka on Uusikaupunki ja joiden toiminnanpäätarkoituksena on liikuntatoiminnan järjestäminen. Avustusten hakuajat on määritelty avustuskohtaisissa ohjeissa. Lautakunta jättää myöhästyneet anomukset käsittelemättä. Avustusten maksuajat on selvitetty avustuskohtaisissa ohjeissa. Avustuksen saaja on velvollinen tekemään selvityksen saamansa avustuksen käytöstä. Ellei avustusta ole käytetty kaupungin avustusohjeiden mukaisesti ja anottuun tarkoitukseen, on avustuksen saaja velvollinen palauttamaan saamansa avustuksen. Avustusten käytön raportointi selviää avustuskohtaisista ohjeista. Avustuksen hakija sitoutuu siihen, että kaupunki on oikeutettu tarkastamaan yhdistyksen tilit ja toiminnan. Avustusta hakevien on anomusta tehdessään katsottava tarkoin, mitä tietoja avustuslomakkeessa kysytään. Hakija vastaa, että tiedot ovat oikein.